Vitamiinit hevosen ruokinnassa

Kuten ihmisilläkin, myös hevosilla vitamiinin tarpeet vaihtelevat vuoden ajan sekä kausien mukaan. Laidunkaudella vitamiinien tarve on erilainen kuin esimerkiksi keskitalvella. Elimistölle vitamiinit ovat välttämättömiä, tarpeellisia orgaanisia yhdisteitä, joita tarvitaan loppujen lopuksi vähän. Hevosten pääasialliset vitamiinin lähteet ovat syötettävät rehut, teolliset valmisteet sekä elimistön oma vitamiinisynteesi. 

Vitamiinit jaetaan rasva- ja vesiliukoisiin. Rasvaliukoiset vitamiinit liukenevat rasvaan/öljyyn ja ylimäärä varastoituu rasvakudokseen, maksaan ja munuaisiin. Vesiliukoisista vitamiineista ylimääräiset taas poistuvat virtsan mukana. Suomessa lisävitamiinien tarve vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Liian suuret määrät vitamiineja saattavat aiheuttaa hevoselle myrkytyksen. Vitamiinien yliannostusta tulee välttää. Usein haittavaikutusten vaara on suurin, kun ruokinta sisältää montaa saman vitamiinin lähdettä. Lisättyjä vitamiineja voivat sisältää mm. energiaboosterit, elektrolyyttivalmisteet, nuolukivet sekä nivelten toimintaa tukevat valmisteet. Tästä syystä onkin hyvä käyttää ruokintalaskureita. 


Mitä ja milloin

Vitamiineista A-vitamiinin tehtävänä on huolehtia vastustuskyvystä, näköaistista, limakalvojen ja ihon kunnosta sekä lisääntymistoiminnot. D vaikuttaa kalsium-, fosfori- ja magnesiumaineenvaihduntaan, luun muodostukseen ja luuston kestävyyteen. 

Syksyllä hevosten palatessa laitumelta sisäruokintakaudelle, muuttuvat myös saatavat vitamiinit sekä niiden tarpeet. Tuore laidun ruoho sisältää runsaasti A-, E- ja K-vitamiinien esiasteita. Jos hevosen elimistössä on valmiiksi paljon rasvaliukoisia vitamiineja, esiasteista muuntuu vähemmän vitamiineja. D-vitamiinia taas muodostuu iholla kesä-elokuun välisenä aikana ja kesän aikana täydentyneet vitamiinivarastot riittävä parin kuukauden ajan. Heinänkorjuun sateet ja heinän kastuminen vähentävät heinän sisältämien vitamiinien määrää. Heinän kuivuminen aurinkoisella kelillä vähentää heinän A- ja E-vitamiinipitoisuuksia, mutta lisää sen D-vitamiinipitoisuutta. Vitamiinit ovat ainoita ravintoaineita, joiden pitoisuudet laskevat heinää varastoitaessa. 

Talvikuukausien aikana pääasiassa heinää syövät hevoset hyötyvät A-, D- ja E-vitamiinilisästä. Näiden vitamiinitäydennys on tarpeen erityisesti hevosilla, joita ruokitaan pääosin karkearehuilla, viljalla ja peruskivennäisillä. Vitamiinilisäyksen tarve riippuukin siitä, millaisilla rehuilla hevosta ruokitaan. Varsoilla puutteellinen D-vitamiinin saanti voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja heikentää luustoa. E-vitamiinilla taas on tärkeä monille elimistön toiminnolle, muun muassa immuunipuolustukselle, hermoille, iholle sekä lihaksille. 


Teolliset vitamiinilisät

Varsinkin kovassa valmennuksessa olevilla ja kilpailevilla hevosilla sekä siitostammoilla ja varsoilla on yleensä vitamiinien lisäruokinta tarpeen. Lisäksi suoliston toimintahäiriöt, antibioottikuurit, pitkäkestoinen stressi, heikkolaatuinen karkearehu ja voimakas väkirehuruokinta lisäävät vitamiinitarvetta. Vähäisin lisävitamiinien tarve on hevosella, joka on laitumella ja ulkoilee päiväsaikaan vähintään 2-3 tuntia. 

Suolistomikrobien toimintaa ja sitä kautta vitamiinien muodostumista voidaan tukea laadukkaalla karkearehulla. Vitamiinitäydennys on helposti hoidettavissa erilaisten täys- tai puolitiivisterehujen, kivennäisvalmisteiden tai erillisten täydennysrehujen avulla.

Rehutarjonnasta ylipäätään saa helposti kuvan, että hevosten ruokinnassa tarvittaisiin paljon C-, K- ja B-vitamiineja. Terveellä hevosella K- ja B-vitamiineja muodostuu luonnollisesti paksusuolessa olevien mikrobien tuloksena. K-vitamiinin esiastetta on runsaasti karkearehuissa, joista se imeytyy hevosen ohutsuolessa muuttuen maksassa aktiiviseksi K-vitamiiniksi. 

Esimerkiksi viljat, leseet ja hiiva toimivat puolestaan hyvinä B-vitamiinin lähteinä ja terve hevonen ei yleensä tarvitse myöskään erillistä C-vitamiinilisää. B-vitamiini vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan, proteiinisynteesiin, hermoston ja lihasten toimintaan, C vastustuskykyyn sekä kollageenin muodostamiseen. B-vitamiineja voidaan antaa hevoselle myös karvanvaihdon aikaan. 

H-vitamiini, eli biotiini taas auttaa rasvahappojen ja glukoosin muodostamisessa, proteiiniaineenvaihdunnassa, lisääntymisessä, hermoston toiminnassa sekä kavioiden, ihon ja karvapeitteen kanssa. 

Biohansan rehuista yksi vitamiineiltaan monipuolisin on alfalfa-pelletti, joka sisältää sinimailasen ohella beetakaroteenia, biotiinia ja vitamiineja (A, B, C, D, E, K, P, U) sekä runsaasti kivennäisaineita (Ca, Fe, K, Mg, P).

Tutustu Biohansan muihin rehutuotteisiin tämän linkin kautta. Muista tilata uutiskirjeemme sekä seurata meitä somessa, niin saat tietoa uutuustuotteista ja ajankohtaisista aiheista sähköpostiisi. Anna myös palautetta, mistä aiheista haluaisit Biohansan blogista lukea!

 


Lähteet:

Vitamiinit | Hevostietokeskus
Karkearehujen sisältämät vitamiinit ja vitamiinilisäruokinta | Hevostietokeskus 

 

Kuvituskuva: Pixabay