Nykyaikaisen hevosen ruokinta voi olla monen uuden – ja vanhankin – hevosenomistajan silmissä hyvinkin monimutkaista sekä vaikeaa. On tärkeää tietää, mitä kaikkea hevosen ruokintaan tulee kuulua ja mikä sopii omalle hevoselle. Toista se oli “ennen vanhaan”, kun hevosten ruokavalio koostui lähinnä heinästä, kivennäisestä ja kaurasta. Teollisten rehujen yleistyttyä, hevosille on ollut mahdollista syöttää laadukasta ravintoa, joka käy kaikkiin tarpeisiin. Kauran käyttö ruokinnassa on siis radikaalisti vähentynyt vuosien ja vuosikymmenten aikana. Sitä on kritisoitu sulamattomuudesta sekä kuumentavasta vaikutuksesta.
Kaura ei suinkaan ole huono rehu ja se on syyttä jäänyt rehutrendien jalkoihin. Kuorellisena kaurassa on korkea kuitupitoisuus, mutta matalampi tärkkelys- ja energia-arvo verrattuna muihin viljoihin. Kaurassa on myös paljon rasvaa ja kun rasvapitoisuus nousee, tärkkelyksen määrä pienenee. Monityydyttymättömät rasvahapot vaikuttavat esimerkiksi karvapeitteeseen. Kaura tulisi säilyttää kuivassa ja viileässä ja huolehtia, etteivät rotat tai hiiret pääse luvatta herkuttelemaan.
Miksi kaura?
Tehdasvalmisteisiin rehuihin verrattuna kaura on huomattavasti edullisempaa sekä ekologista. Kauraa ei myöskään tarvitse käsitellä mitenkään, sillä sen tärkkelys on hienojakoisempaa ja sulaa helpommin hevosen ohutsuolessa. Riski ruuansulatuksen ongelmille on näin pienempi.
Kauran kuumentavassa vaikutuksessa on kyse enemmänkin ruokinnan kokonaisuudesta. Tärkkelys pilkkoutuu ohutsuolessa glukoosiksi ja imeytyy verenkiertoon, jolloin verensokeri nousee. Verensokeri on korkeimmillaan parin tunnin kuluttua ruokinnasta. Tämä saattaa vaikuttaa siltä, että hevonen ottaa kaurasta liikaa kierroksia.
Väkirehuissa energia on tiiviimmässä ja sulavammassa muodossa. Energiansaanti saattaa huomaamatta ylittyä niillä ruokittaessa ja myös hevosen työn rasittavuus yliarvioidaan. Rehut tulisikin mitata painon, ei tilavuuden mukaan. Sama määrä kauraa verrattuna matalaenergiseen rehuun sisältää reilusti enemmän energiaa. Kauran maksimikäyttömäärä per vuorokausi on 4-5 kiloa. Näin tärkkelys ehtii sulaa. Mikäli hevonen tarvitsee paljon energiaa, tulisi osa kaurasta korvata muulla energiapitoisella rehulla, esimerkiksi öljyllä tai melassileikkeellä.
Kun kauraa lähdetään hankkimaan, on laatu tarkistettava huolellisesti. Ravintoaineissa ja hygieniassa on eroja. Ummehtunut kaura kannattaa ohittaa heti. Huonosti varastoituna ja kosteassa tilassa kauraan saattaa syntyä mykotoksiineja, jotka ovat homelajien haitallisia myrkkyjä. Homemyrkky tulee todeta laboratoriotestillä, sillä sitä ei juuri voi haistaa tai erottaa ulkonäöstä. Parhaiten laadun saa selville vilja-analyysin ja tilavuuspainon avulla. Kaura voidaan myös litistää tai kypsentää, jolloin tärkkelyksen sulavuus paranee. Litistetty kaura tulisi syöttää nopeasti, jottei sen sisältämä rasva pilaannu.
Vaihtoehtona musta kaura
Musta kaura on nostanut rehukauran niin sanotuksi trendirehuksi. Oikealta nimeltään sen on ukonkaura, mutta se suomennetaan virheellisesti, koska englannin kielinen nimi on “black oat”. Siinä on enemmän rasvaa kuin tavallisessa kaurassa ja kuorellisena runsaasti kuitua. Ylipäätään kummankin kauran rasva on hyvälaatuista. Sulavuuden suhteen ei kauroissa ole tutkimuksissa ilmennyt erityisiä eroja.
Biohansan musta kaura sisältää sulavaa raakaproteiinia 8,3 % ja raakarasvaa 4,8 %, sokeria vain 0,8 % ja tärkkelys 37,2 %. Se sopii erityisesti niiden hevosten ruokintaan, joille tarvitaan nopeasti vapautuvaa energiaa. Kauraa syötettäessä kannattaa kiinnittää huomiota myös kalsiumin ja fosforin saantiin. Jos hevosen rehu sisältää yli kilon verran kauraa päivässä, on suositeltavaa tasapainottaa kalsiumin ja fosforin suhde. Kauraa sisältävän ruokinnan tulee siis olla yksilöllinen ja hevoskohtainen.
Tutustu Biohansan rehutuotteisiin tämän linkin kautta. Muista tilata uutiskirjeemme sekä seura meitä somessa, niin saat tietoa uutuustuotteista ja ajankohtaisista aiheista sähköpostiisi. Anna myös palautetta, mistä aiheista haluaisit Biohansan blogista lukea!
Lähteet:
Kaura | Hevostietokeskus
Kauran laatu | Hevostietokeskus
Mustakaura | Hevostietokeskus
Kuvituskuva: Pixabay
